Ensinnäkin on hyvä että pienellä paikkakunnalla asuvat koululaiset saavat mahdollisuuden tehdä tällaisia videoita. On äärimmäisen arvokasta, että heitä tutustutetaan elokuvan tekemisen maailmaan, ettei se ole pelkästään isompien paikkakuntien etuoikeus. Vaikka tehdäänkin leikin varjolla ensimmäisiä juttuja niin on hienoa, että siihen suhtaudutaan vakavasti. Löytyi selkeästi suunniteltu elokuva, käsikirjoituksesta lähtien. Eli tämä hanke on mielestäni mahtava juttu ja siitä paljon terveisiä Mediavaunun vetäjälle.
Tykkäsin paljon elokuvan ideasta. Se antoi kuvan siitä miten vaikeaa on pienessä paikassa tehdä päätöksiä eikä mitään tapahdu. Ehdotuksien idioottimaisuus kuvasi hyvin tämän hetken yhteiskuntaa ja sitä mikä siellä koetaan tärkeäksi. Yleensä en vaikutu siitä, että lapset näyttelee aikuisia, mutta tässä se toimi, koska lapset näyttivät sen miltä me aikuiset näytämme ja tunnumme, eli tähän elokuvaan se ehdottomasti sopi. Myös alkuesittely sopi tähän koska siinä selvitettiin katsojalle miten jokainen lapsi näyttelee tietynlaista aikuista. Se avusti hyvin katsojaa lähtemään juttuun mukaan. Parhaiten idea tuli läpi sellaisissa kohdissa kun kuvattiin luontoa ja jotain muuta kuin puhujia itseään. Useammissakin paikoissa olisi voinut olla lasten hauskaa improvisoivaa puhetta suihkulähteistä ja ruotsinlaivoista, kun samalla olisi kuvattu kylämiljöitä.
Kohteita olisi voinut kaiken kaikkiaan olla hieman vähemmän. Esimerkiksi kylätalon olisi voinut jättää pois ja olisi suoraa voitu siirtyä vaikka siihen patsashankkeeseen. Siirtymisiä paikasta toiseen oli liikaa, tosin joukossa oli hyviäkin kuvauksia kuten kävelevät jalat. Lapset olivat mielestäni hauskoja ja heistä olisikin saanut olla enemmän lähikuvia. Alun kokouksessa niitä oli ja samanlaisia olisi tarvittu lisää. Kuvaajalle sellainen vinkki, että zoomin käytön kanssa kannattaa olla tarkkana. Siellä oli zoomattu laajemmista kuvista yksittäisiin henkilöihin ja se voisi toimia paremmin ottamalla lähikuvat erikseen ja leikkaamalla ne sitten kohtaukseen sisään. Sitten taas erimerkiksi kaaviokuviin zoomaukset olivat toimivia. Alussa oli leikattu kahta laajaa kuvaa aika nopeasti ristiin ja mielestäni toisen laajan kuvan tilalle olisi voinut ottaa erikokoisia kuvia.
Hyvin oli myös osattu olla katsomatta kameraan. Vain muutamassa kohdassa (tietenkin alun esittelyä lukuun ottamatta) oli vilkaisuja kameraan. Lyhentämistä olisin elokuvaanne kaivannut eli turhat menot ja tulot pois. Myöskään ei tarvitse sanoa että nyt lähdetään kahville vaan pelkkä lähteminen riittää tai kävelykuva kertoo sen seuraavassa kohtauksessa. Pienen paikkakunnan tragedia tässä tuotiin hyvin julki. Musiikki oli myös mukavaa ja se tuki kerrontaa oikealla tavalla. Jatkakaa ihmeessä. Eteenpäin vaan, uusien haasteiden kimppuun!
Mari Rantasila
PAHUKSEN
TULEVAISUUS
