|
|
|
|
|
|
Karhuseutu on täynnä vain vähän kartoitettuja rikkauksia
Karhuseudun alueen halki virtaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja merkittäviä vesistöjä. Esimerkiksi Kokemäenjoen kulttuurihistoria on Turun ja Porvoon seudun alueiden ohessa koko Suomen merkittävimpiä. Kokemäenjoen kautta kulkee neljännes Suomen vesistöjen vesistä. Vesistöjen rannoilla on myös poikkeuksellisen paljon erilaista ruohonjuuritason kulttuuri- ja kylätoimintaa, joka ei ylitä valtakunnallista julkaisukynnystä ja jää siksi taltioimatta. Alueella on monia media-alan yrityksiä ja koulutusta, mutta koulutus ei kohtaa pieniä kyliä ja kyläyhteisöitä kuin satunnaisesti. Monia mielenkiintoisia ihmisiä ja tarinoita, maisemia ja kohteita jää tallentamatta, koska niiden taltiointi ei ole liike- ja yritystaloudellisesti kannattavaa. Kestävä kehitys vaatii kuitenkin tämän päivän tuntemusta ja omaehtoista dokumentointia, jotta tämän päivän kulttuurihistoria saadaan taltioitua tuleville sukupolville.
Karhuseudun suistomaat - hanke tarjoaa alueella olevien vesistöjen rantojen kylille ja kyläläisille koulutusta, jonka avulla kyläläiset saavat toteuttaa omaehtoista kotiseudun dokumentointia ja mediaa ammattimaisessa ohjauksessa. Oman kylän historian ja perinteen keruu aktivoi kyläläiset toimimaan yhdessä jatkossakin.
Tavoitteena on järjestää uudenlaisia koulutussarjoja eri kylissä, tapahtumia, elokuvailtamia ja mediatalkoita. Näiden avulla kerätään ja tuotetaan useita omia pieniä dokumentteja, esimerkiksi kyläelokuvia ja internet-sivustoja. Kokemäenjoki suistoalueineen aina merelle saakka sitoo erilliset kylädokumentit yhdeksi aluekulttuuriseksi kokonaisuudeksi, josta tuotetaan DVD-teos. Materiaalista koostetaan myös englanninkielinen versio, jota voidaan käyttää alueen kansainvälisenä käyntikorttina.
Tavoitteena on lisäksi rakentaa projektiin osallistuvien organisaatioiden kesken yhteistyön käytäntöjä ja toimintamalleja, jotka ovat käytettävissä myös projektin päätyttyä.
Toteutus
Hanke toteutetaan kahden ohjaaja-kouluttajan toimin. Ohjaajien tehtäviin kuuluu koulutuksen kehittäminen, suunnittelu, kyläyhteisöjen innostaminen, koordinointi ja toteutus yhdessä alueella toimivien kansalaisopistojen kanssa sekä varsinaisten elokuva- ja mediatuotosten ammattimainen viimeistely. Pakettiin kuuluu myös tiedottaminen ja Internet-sivujen ylläpito sekä valmiiden DVD-kokonaisuuksien markkinointi ja levitys.
Hankkeelle haetaan 4-5 isoa ”päähenkilökylää”, useita pienempiä kyläkohteita sekä muutama alueellinen kokonaisuus.
Esimerkkinä iso kylähanke
Järjestetään aktivoimistilaisuus tai elokuvailtama, jossa määritellään kyläläisten kanssa toiminnan innostavuus. Materiaalia kerätään erilaisissa tarinapajoissa, perinnepiireissä, mediatalkoilla, kirjoitusten tai valokuvien keräilyllä sekä haastattelemalla paikallisia ihmisiä. Kerätystä materiaalista voidaan tehdä kylävideo tai haastatteluista, dokumenteista ja tarinoista käsikirjoitettuja näytelmäelokuvia. Kylän toimintaa tutkitaan koko vuoden ajan jokaisena vuodenaikana. Tuloksina voi olla valokuvanäyttely kyläläisten keräämistä vanhoista kuvista, Internetiin kerätty verkkojulkaisu ja kyläelokuva. Monia eri toimintamuotoja yhdistämällä saadaan dokumentoitua omaa kylää kokonaisvaltaisemmin kuin yhdellä toimintamuodolla.
Esimerkiksi Hiirijärven malli: lapset tekivät ensin oman kyläelokuvan. Ensi-iltana aikuiset innostuivat ja halusivat alkaa tehdä omaa elokuvaa. Samaan aikaan Hiirijärvellä alettiin kerätä vanhoja valokuvia mahdollista kyläkirjaa varten. Päätettiin järjestää erityiset Mediatalkoot, jonne pyydettiin, että kyläläiset toisivat vanhoja kuviaan skannattavaksi digitaaliseen muotoon ja näyttelyyn näytteille. Samalla ihmiset muistelivat vanhoja asioita sekä tunnistivat vanhoista valokuvista ihmisiä, joita ei enää muisteta. Kun valokuvia tuotiin, pyydettiin tuojilta haastatteluja ja taltioitiin lapsuusmuistoja sekä tarinoita hiirijärveläisiltä. Tarinoista kerättiin käsikirjoitus, joka toteutettiin kyläelokuvaksi. Kyläelokuvan tekemiseen kaikkine tarinankertojineen, näyttelijöineen, lavastajineen jne. osallistui lähes koko kylä.
Pienempi kyläkohde
Tehdään haastatteluja ja pieniä dokumentteja yksittäisinä ajankohtina tai erityisinä tapahtuma-aikoina. Joitakin kohteita kuvataan ammattimaisesti projektiohjaajien toimesta, jos kylästä ei löydy intoa kuvata itse. Yhteistyössä paikallisten kesäteatterien ja taide- tai kulttuuriyhteisöjen kanssa toteutetaan erilaisia performansseja, jotka taltioidaan tietyissä joki- tai rantamaisemissa. Kansalaisopistojen erityisillä lyhytkursseilla haetaan paikallisesti kiinnostavia tarinoita ja kohteita. Pienimmissä kyläkohteissa voidaan kuvata lyhyt- ja kertakestoisina ajankohtina.
Alueellisia kohteita
Karhuseudulla löytyy arvokkaita alueellisia kohteita, kuten Pihlavanlahti ja Preiviikinlahti, joiden rannalla olevia kohteita ja alueita kuvataan kuin ohimennen, pieninä katsauksina. Kuvaukset voidaan toteuttaa esimerkiksi päivän mittaisina kursseina. Kokemäenjokea voidaan kuvata alueellisesti esimerkiksi Satakunnan soudun aikana. Jokien rantojen kyliä voidaan tutkia alueellisina kyläkokonaisuuksina. Alueellisesta vesien virtaa seurataan jokaisena vuodenaikana.
Kohderyhmät
Hankkeen kohderyhmänä on koko kyläyhteisö. Perinnetiedon keruuseen pyritään saamaan mukaan kylän senioriväestö kansalaisopistojen toteuttamien tilaisuuksien, opintopiirien ja kurssien kautta. Lasten näkemykset kylästään toteutetaan elokuvapajoina yhteistyössä Porin lastenkulttuurikeskuksen ja Satakunnan Taidetoimikunnan kanssa.
Tulokset
Järjestetään aktiivista kylätoimintaa koko Karhuseudun alueella yhteisen teeman nimissä, järjestetään uusia ja innovatiivisia viestintäkursseja ja koulutusta isojen asutuskeskusten ulkopuolelle pieniin kyläyhteisöihin.
Tiedonkeruuyhteyksissä järjestetään erilaisia pienimuotoisia näyttelyitä ja tietoiskuja. Projektin etenemistä voi seurata lähes reaaliaikaisesti netistä. Koko projekti jää nettiin alueelliseksi verkkojulkaisuksi hankkeen etenemisestä ja tuloksista.
Pieniä kylävideoita syntyy useita ja alueen tarinoita kerääntyy ja arkistoidaan myös myöhempiä tutkijoita ajatellen. Kylien perinteitä ja muistitietoa dokumentoidaan. Levitystä paikallistelevisioon, erilaisille elokuvafestivaaleille ja kirjastoihin.Alueen helmet kootaan yhteen isoksi DVD-kokonaisuudeksi. DVD:stä tehdään ainakin englanninkielinen versio. Pienemmistä kylävideoista ja isosta DVD:stä saadaan helposti erilaisia, mukana kulkevia käyntikortteja.
Kylät ja kokonaisuudet
Hankkeeseen mukaan on kiinnostuneisuutensa ilmoittaneet useat eri kylät. Mukaan otetaan myös muita hankkeen kannalta kiinnostavia kohteita ja alueita sekä muita yhteistyötahoja kylien lisäksi, melontaseuroja, kesäteattereita, eri kulttuuriyhdistykset ja bändejä ja harrastepiirejä.
Aikataulu
Tammikuu 2006– Hanke käynnistetään, hankkeeseen jo sitoutuneiden kylien hankesuunnitelmien toteutus aloitetaan ja haetaan uusia kyliä mukaan. Koulutusten suunnittelu aloitetaan. Käydään koko alue läpi ja kuvataan talvimaisemia.
Helmi-maaliskuu 2006 – Käynnistetään loput isot kylähankkeet ja taltioidaan alueen talvimaisemia. Tarinapajat ja tiedonkeruu aktiivisesti käynnissä.
Huhti-toukokuu 2006– Taltioidaan alueen kevät, tarinapajoista syntyneitä tarinoita aletaan kuvittaa
Kesä-elokuu 2006 – Taltioidaan alueen kesä. Pääajankohtana Kokemäenjoen taltiointiin voisi olla Satakunnan Kansansoutu, muut vesialueet aivan alkukesästä ja vertailupisteeksi elokuun loppu.
Syys-marraskuu – Taltioidaan alueen syksy ja kuvitetaan tarinoita. Ison kokonaisuuden koostaminen alkaa. Kylillä käynnistetään opistojen kursseja.
Joulukuu 2006– Raportointi ja ison koosteen koostaminen
Koko vuosi toimii 2006 kahdella ohjaajalla ja yksittäisten kurssien ohjaajilla ja opettajilla sekä mahdollisten harjoittelijoiden lisätuella.
Ison koosteen ensi-ilta olisi tammikuussa 2007.Vuonna 2007 hanke viedään loppuun tammi-huhtikuussa yhden puolipäiväisen ohjaajan vetämänä, joka toteuttaa tehdyn työn markkinointia, esittämistä ja auttaa osallistuvien kylien tulevissa hankesuunnitelmissa oman osaamisalueensa puitteissa ja autetaan mahdollisten uusien mediahankkeiden suunnittelussa uuden EU-rahakauden auettua. Hankkeessa kehitetyt mallit pyritään tuomaan osaksi opistojen normaalitoimintaa ja saamaan aikaan näin kestävää kehitystä.
Työjako ja yhteistyö
Hankkeen koordinoi Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry yhteistyössä Porin työväenopiston ja muiden alueen kansalaisopistojen kanssa. Ohjausryhmän kokoonpano: Karhuseutu ry., Satakunnan TE-keskus, Satakunnan Lastenkulttuuriverkosto, Satakunnan taidetoimikunta, Porin työväenopisto sekä muiden kansalaisopistojen ja kylien edustus.
Työllistävä vaikutus
Hanke työllistää suoraan kaksi ohjaajaa, joiden lisäksi apuohjaajia ja kouluttajia esimerkiksi työväenopiston kautta. Hanke tarjoaa eri alojen oppilaitoksille harjoittelupaikkoja käytännön tehtävissä.
|
Päivitetty 06.12.2006 |
|