Levanpellossa tapahtunutta

7.12. to klo 18-19:30 Muisteluilta: yhteenvetoa, mitä saatu aikaiseksi, missä ollaan, mihin suuntaan ollaan menossa? Keskustellaan kevään muisteluiltojen aiheista ja ideoidaan Satakunnan Museon näyttelyn Levanpelto-osiota. Gasthaus Matinliisa. To 19.10. klo 18-19:30 Muistitieto talteen -luentosarja Kullaalla Meren rantaviivan linja Satakunnassa ja Kullaalla eri aikoina, maan kohoamisen vaikutus kylien elämään, paikkana vanhainkodin juhlasali. Fil. lis. Sami Louekari.  14.10. PVY talolla Mediatalkoot Koko päivä tutkittiin ja tallennettiin vanhoja valokuvia ja tarinoita Levanpellosta! Kahvipannu kävi kuumana koko päivän, kuvien ja tarinoiden tuojia oli lähes parikymmentä ja muutama ohikulkenut ihmettelijä päälle. Onnistuneet talkoot! 5.10.06 kokoonnuttiin PVY talolla Muistelupiirin illassa kuultiin Riina Haanpään luento muistitiedon keräämisestä haastatellen. Ilta taltioitiin Ilon ja valon viikon kunniaksi kuvanauhalle. to 7.9. Muisteluilta aiheena koulu ja koulunkäynti Tällä kertaa kokoonnuimme Gasthaus Matinliisassa. Aluksi tiedotin lähiaikojen ajankohtaisesta koulutuksesta ja tulevista Levanpellon mediatalkoista. Paikalla oli yksi uusi ihminen, Tapio Nieminen, joka on Levanpellon koulun entisen opettajan Erkki O. Niemisen poika. Hänellä oli kouluun liittyviä valokuvia mukanaan ja hän kertoi, että hänellä on kotonaan mahdottomat määrät kuvia. Hänen isänsä oli ahkera valokuvaaja, mutta hän myös säntillisesti laittoi valokuvat albumeihin ja kirjoitti niihin vuosiluvut ym. Nieminen todennäköisesti pääsee mukaan mediatalkoisiin. Yhteensä paikalla oli tällä kertaa 10 henkilöä. Aluksi kävimme läpi joitain vuosilukuja Levanpellon koulun historiasta. Lähteenä oli: Kullaan koululaitoksen 100-vuotishistoriikki (10.8.1988, koonnut koulunjohtaja Evely Hietikko Palukselta). Todettiin, että koulun aloittamis- ja lakkauttamisvuosista on erilaisia käsityksiä ja parasta olisi käydä varmistamassa asia kunnan arkistosta. Historiikin mukaan koulu Levanpellossa lakkautettiin vuonna 1965, mutta muistelijoiden mielestä tämä tapahtui vasta muutamaa vuotta myöhemmin. (1967/1969) Opettajista muistettiin erityisen hyvin myös Suoma Seppäläinen, koska hän oli hyvin pitkäaikainen opettaja. Hän oli aluksi alakoulun opettaja, mutta myöhemmin hänestä tuli myös johtajaopettaja. torstaina 3. elokuuta klo 18.00-19.30 Muisteluilta Levanpellon pienviljelijäyhdistyksen talolla valokuvien katselun ja keräämisen merkeissä! Paikalle tuli 16 henkilöä. Aloitimme piirin Toiven haitarin säestyksellä. Toive muisteli mm. seuraavaa: hän oli 11-12-vuotiaana koululaisena vetämässä sähköjä PVY:n talolle, koulun opettaja Aurelan johdolla. Ensimmäinen keikka Toivella oli talolla vuonna 1947. Puhetta oli myös ”Areenasta”, tanssilavasta, joka sijaitsi Keijun ahteen päällä, kivikasan päällä, vasemmalla puolella, PVY rakensi lavan.  Arja Kotomäki oli selvitellyt Levanpeltoon liittyviä valokuvia arkistoista: kotiseutuyhdistyksen arkistoissa niitä oli yllättävän vähän, Satakunnan museon arkistoista löytyi 3 kpl Yleisiä huomioita, ideoita: - Levanpellon kartta voisi olla käyttökelpoinen, voisi aina katsoa ja selventää missä on jokin talo tms. - Voisi kirjata muistiin talojen nimiä (Grannila, Kivimäki) - Voisiko piirissä kerättyjä valokuvia tallentaa cd:lle kaikkien piiriläisten käyttöön? Takaisin Levanpellon sivulle...

6.7.2006 Vietettiin Levajärvi-iltaa

Klo 18 kokoonnuimme Kotomäen pihaan. Kyläläisiä tuli paikalla pyörillä, autolla ja kävellen. Paikalla oli 18 entistä tai nykyistä kyläläistä, paikallislehti Ulvilan Seudun toimittaja, kolme henkilöä Elävän kuvan keskuksesta sekä Levajärvi-hankkeen luontokartoittajat Santtu Ahlman ja Ani Laine – yhteensä 23 henkilöä. 

Kotomäen pihasta siirryimme autoilla Kleemolan Raimon pihalla, josta Raimo opasti meidät takapihansa kautta Levajärven rantaan, jossa oli Levaojan alku, rannalle nostettu majavan pesä, rantaheinikkoa sekä vahvaa kasvillisuutta. Järveä itsessään ei palon näkynyt kasvillisuuden peitosta. 

Seuraava etappi oli Lähteenlahden Pentin piha, josta oli saatu lupa kulkea Niemennokkaan. Polku lähti Pentin suulin ja uimamontun välistä. Piti varoa istuttettuja kuusen taimia. Polku oli melko ryteikköinen ja rantaan oli yllättävän pitkä matka. Näkymä oli erittäin ruohottunut, kuivalla kelillä kannaksen yli voisi olla mahdollista kävellä, mutta siellä on äkkisyviä paikkoja. 

Santtu Ahlmanin mukaan joissain vanhoissa papereissa oli mainittu Levajärven luontoa uhkaavana tekijänä lentokenttä! Muisteltiin, että kyllä pari kertaa lentäjät olivat lapsia järven ympäristössä lennättäneet. Ja sota-aikana kone oli laskeutunut järven jäälle. Kerrotaan, että kyse olisi ollut mustan pörssin kaupasta tms. Lähteenlahden Toive muisteli, miten hän lähti soittokeikoille soutamalla järven poikki. Hän soitti koko matkan, se oli viimeinen harjoitus. 

Kotomäen Seppo kertoi Leevin muistosta ja Niemenkankaasta, joka oli valtava harju, mutta käytettiin tien rakentamiseen 1960-luvulla. Tämä on radikaalisti muuttanut Levanpellon maisemaa. Valokuvia Niemenkankaasta kaivattaisiin kovasti.

Niemennokasta siirryimme toiselle puolelle, eli Lähteennokkaan ihailemaan rautaruosteista lähdettä. Ajoimme autot meidän pihaamme ja karikuoppaan. Seppo ja Pekka olivat käyneet hieman raivaamassa kasvustoa, jotta porukka mahtuisi katsomaan lähdettä. Lähteen pintaan oli ilmestynyt öljyn näköistä kalvoa, jota viikko sitten ei luontokartoittajien mukaan ollut. Taisto Lähteenlahden mukaan lähteessä on aina ollut samanlainen kalvo. Arja Kotomäki kertoi, miten he eräänä juhannuksena olivat kantaneet pöydän paikalle ja rakentaneet kokon niemen kärkeen. Seppo Kotomäki oli käynyt järvessä uimassa pienenä. Puhetta oli myös kalastuksesta, ja siitä miten ennen järvessä oli kalaa. 

Lopuksi käytiin vielä katsomassa Häyhtiönojan maisemaa sillalla Lähteenlahden suulin takana. Simo Vähä-Krekula muisteli, miten oli ollut tekemässä puusiltaa ja kuinka paljon heinikkoa oli joutunut kaivamaan. Muisteltiin Häyhtiönojassa edestakaisin uinutta Järvenpään Kalevin lehmää ja karkuun päässeesta emakosta, joka oli kiitänyt Levajärven toiselle rannalle uimalla torpedon lailla.

Lopuksi Lähteenlahden Leena järjesti pullakahvit pihassa. Kaikki tuntuivat tyytyiväiseltä illan antiin, oli kiintoisaa käydä vanhoilla paikoilla muistelemassa ja nähdä järvi aivan uudelta kantilta. Ilmakin suosi, oli mitä ihanin kesä. Oli myös mukava tavata muita kyläläisiä. 

Puhetta riitti, osa kyläläisistä kävi paikoilla, joissa eivät olleet koskaan ennen käyneet tai sitten viimeksi kouluaikoina 40 vuotta sitten. Luontokartoittajan mukaan nyt on viimeiset hetket alkaa tehdä jotain järven kunnostamiseksi. Kymmenen vuoden kuluttua edes esiselvitystä ei olisi enää kannattanut alkaa tekemään.

1.6.2006 Tutustuttiin Jalomäen umpipihaan ja kuultiin tarinoita Antti Kuusiston kertomana.
4.5.2006 Levanpellon muistelupiiri kokoontui ensimmäisen kerran Gasthaus Matinliisassa
4.4.2006 Vesien suojeluilta Levanpellossa PVY:n talolla

22.2.2006 Myllytarinoita kuvattiin ja taltioitiin Kullaan Koskissa Äijänmyllyllä

30.1.2006 Suistomaat piti tiedotusillan maanantaina 30.1. Kullaan vanhassa valtuustosalissa. Mukana oli kolme innokasta kyläläistä, joiden kanssa kehiteltiin kuvioita eteenpäin. Kiinnostaviksi asioiksi nousivat Levajoki ja Levajärvi ja näiden alueiden muuttuminen. Levanpellon alueelle suunniteltiin muistelupiiriä, jossa paikalliset voisivat keskustella muun muassa tukkien uitosta, Levajärven historiasta ja nykytilasta.

Takaisin Levanpellon sivulle...

Päivitetty 29.01.2007